Huomenna! Aivan uskomatonta, että nyt sitä sitte mennään. 9.50 lennän ensin Helsinki-Vantaalle ja sieltä 16.10 Geneveen. Sinänsä kiva kun on suora lento, en tartte enää yhtään ylimäärästä ressiä jostain Euroopan kentistä jotka on mun näkökulmasta aivan valtavia! Mua on kyllä valaistu, ettei ne oo vielä mitään johonki Chicagoon verrattuna.
Tavarat on pakattu, passi peesissä ja kavereitten osotteet päiväkirjan välissä. Kaikki tuntuu aivan valtavan epätodelliselta, emmää oo jotenki ollenkaan valmistautunu tähän lähtöön henkisesti! Eilen konfirmaation jälkeen Kokkolassa, ku piti hyvästellä suurin osa kavereista, pääsi kyllä itku. Tulee valtava ikävä ja ku näitä kesiä on jotenki niin harvoin, nii tuntu tosi haikeelta että sivuutan kaiken huipun mitä täälä Suomessa on, vaikka tusinan kertaa oonki kuullu, että saan tilalle jotain ainutlaatuista ja niin edelleen. Tiiänhän mää sen, mutta kuitenki on haikeeta ja vaikee lähtä.
Laitoin Constanzelle teksitiviestin vielä vähä aikaa sitte, ku hoksasin ettei mulla oo heidän osotetta missään. Tarvin sen matkalaukkuihin, en ota sitä riskiä että ne on sitte jossain ihan muualla... Sielä kovasti ootetaan mua ja koko perhe lupas olla mua illalla paikallista aikaa 18.10 Geneven kentällä vastassa. En voi olla pohtimatta meijän kohtaamista. Tuntuu kerrassaan hullulta ajatella, että nään sen perheen joka niitten sähköpostien päässä on. Voivoi, kyllä sitä on ihmisjärki vastahakonen ymmärtämään.
Mun rakas Jaana-ystävä tuli eilen meijän mukana Kokkolasta vielä viime hetkiksi meille tänne Ouluun. Juhlittiin tänään Aksun rippijuhlia ja vähän samalla mun läksiäisiä. Kovasti sain elämänohjeita mukaan, ihan ku ois pitemmäksi aikaa lähössä. Yks lentäjäperhetuttu lupas jopa, että tarvii vain soittaa nii pääsen kotiin puolen vuorokauden sisällä! Kyllä mun kelpaa. Jaana tuossa on jo peiton alla mun lattialla ja ollaan aika sanattomia. Kyyneleitä riittäs, mutta koitetaan pysyä skarppina. Eihän tämä itkun asia oo, päinvastoin! Seikkailu vailla vertaa.
Aamulla vielä viime hetken pakkailut ja niin edelleen. Pitäis alkaa nukkumaan ku kuuen tunnin päästä pitäis jo herätä. Äiti meinas, että jospa menisin pyörällä lentokentälle nii vältyttäis hyvästelyiltä sielä mutta ehkäpä saan kutenki autokyydin ;)
-emmi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
yyyyh, älähän nyt herkistele liikoja ku tulee itkuikävä. muistaksää ku meillä oli sillon ko olin pienempi nii semmonen ikävä-asteikko: ikävä ja itkuikävä oli erikseen :D itkuikävä iski vähä harvemmin, niinkö sillon kerran jussi-pekoilla... heh :D
VastaaPoista