Rakastuin Nyoniin, se on vielä hurmaavampi ku Geneve. Pieni, mutta sympaattinen kaupunki. Hallitsevin juttu sielä on keskellä kaupunkia, kukkulalla oleva valkonen linna ja sen puutarha. Kadut oli pieni ja kapeita ja pujotteli kivitalojen välistä niinku vanhoissa kaupungeissa ainaki. Siellä oli kaikki tarvittava, eikä juuri muuta. Satama ja ranta oli aivan ihanat! Kävelin rannan kävelykatua eestaas, istuskelin aallonmurtajalla syömässä eväitä, lueskelin kiviaidalla kirjaa ja sukkuloin sielä kaduilla. Aurinko paahto ja en tajua miten, mutta taas vähä kärys. Kai 15 on kertoimena liian pieni...
En voi laittaa yhtään kuvaa Nyonista vielä, koska tietenki unohin kameran aamulla kotiin. Meen sinne aivan varmasti uuestaan vielä, toivottavasti pian ja sitte otan roppakaupalla ihania kuvia.
Cèsar otti mut kyytiin tullessaan hakemasta Ralphia koulusta klo 13 maissa ja tultiin kotiiin. Treenasin pianoa, nukuin, treenasin lisää ja 17 jälkeen lähettiin hakeen Constanze töistä. Constanzen työpaikan eessä oli poliisit ja turvamiehet ja valtavan virastotalon portailla seiso saattue ja kasa ihmisiä, yks tumma herra menossa autoon. Ihmeteltiin kuka se on, Ralph ehotti Barac Obamaa. Se ei ollu kuitenkaan Obama, vaan Mosambikin presidentti! Julkkis siis, vaikken ookkaan hänestä koskaan ennen kuullu ;)
Juhlan jälkeen ruokalassa tarjottiin kaikille patonkia, mehua ja jäätelöä.
Huomenna ois sitte se Lausannen vuoro, kai. Aamulla kyllä meinataan vähä pestä pyykkiä ja niin edelleen, jospa sitä lenkkeileen jaksais ampasta. Meinaa vaan olla nämä olosuhteet niin lämpöset, että hikiä pukkaa jo pelkästään markettiin steppailu!
Tässäpä tältä päivältä, ruoka kuuloistais olevan valmis... Jospa tänään koittais mennä ihmistenajoissa nukkumaan, nii ei aamulla tarttis taas torkuttaa nii kauaa. Huono juttu tuo torkku! "vielä kerran, no kyllä sitä nyt vielä yhesti voi... ei kukaan huomaa jos mää vielä nukun 7 minsaa lisää" hehheh!
-emmi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti