Buffalos and culture

Kotoa tuli jo aamulla viesti, että pitääkö huolestua ku eilen ei kuulunu blogissa mitään. Syy tähän oli se, että katottiin puolille öin 24:sta (alotettiin 3.tuotantokausi ku 7. jaksot loppu kesken, posti toi vaan puolet!) enkä jaksanu enää sitte avata konetta. Eilen en kuitenkaan tehny mitään erikoista. Nukuin, soitin pianoa, kirjottelin postia Suomeen, keskustelun Cèsarin kans, kävin kävelyllä. Normisettiä siis.

Eipä oo ollu tänään tekemisen puute! On seikkailtu pitkin maita ja mantuja, vaihettu maata ja valuuttaa, nähty eksoottisia eläimiä, oltu kultturelleja, juhlittu ja shopattu. Ihana päivä, täynnä huippuja aktiviteettejä!


Aamu lähti käyntiin melko hitaasti, nukuttiin liki ½ kymmeneen. 10 maissa lähettiin Con ja Debin kans Nyoniin Debbien pianokonserttiin, joka oli ikäänku katselmus. Kaikki Debbien opettajan oppilaat soitti samat 3 menuetti ja lisäks pari omaa kappaletta, ja opettaja ja toiset oppilaat arvioi verraten viime vuotiseen ja muihin. Debbie soitti muihin nähen aivan todella hienosti ja oltiin Constanzen kans kovin ylpeitä. Shoppailtiin Debin kaverille synttärilahja ja mää sain laukkunu! Se on ihana, kiva, mukava, tilava ja tuli oikeestikki tarpeeseen: isin äitille Kreikasta vuonna -87 ostaman nahkalaukun sauma hajos eilen illalla. Sen voi kyllä korjata, mutta kuitenki tarttin uuen. 1 maissa tultiin kotiin, otettiin jotain leipää ja banaania eväiks mukaan ja lähettiin Debin koululle. Kuvassa minä ja Debbie Nyonin linnan muurilla.

Debbien koululle oli tänä vkl:na One world -festivaalit. Deb oli tanssimassa luokkakavereittensa kans sielä ja katottiin heijän esitys ja muutamia muita. Meillä oli vielä reilusti aikaa, ennenku Debbie piti viiä ystävänsä synttäreille illaks, joten päätettiin lähtä Ranskaan shoppaileen! Ostin typerän naistenlehen (nimi jääköön mainitsematta) siks, että ois jotain englanninkielistä luettavaa ja suklaata. Vietiin Deb ½ 5:ks Malloryn synttäreille ja me Con kans jatkettiin sightseeingiä. Ajettiin pitkin ja poikin, joka puolella. Nähtiin Ranskasta tullessa puhveleita yhellä pellolla ja palattiin takas kuvaamaan niitä. Sielä oli pikkupuhveleitaki ja ne oli oikeen kivoja kuvattavia. Tässäpä todistusaineistoaki!

Puhveleitten jälkeen ajettiin kuvaamaan jotain Cowboy patsasta. Patsas sinänsä ei ollu kummonen, mutta meillä oli Constanzen kans oikeen hauskaa ku ajeltiin pitkin serpentiiniteitä. Täälä kaupungissa sitä ei ees tajua, mutta maalla hoksaa kuin valtavan kaunista täälä on. En voinu lakata ihmettelemästä vuoria, peltoja, Genevejärveä, puita... Kaikkea tätä. Täälä on kuitenki NIIN erinäköstä ku Suomessa, vaikka paljo samaaki. Talot tietenki on aivan erilaisia, niin sveitsiläisiä. Tämä on ihana maa!


Matkalla Cowboy-patsaalle ajettiin esteratsastuskisapaikan ohi ja Constanze halus käy sieläki. Oompa määki nyt sitte tutustunu hevoskulttuuriin ja oliha ne komeen näköstä ku ne sielä loikki! Pysähyttiin vielä yhessä sulosessa kylässä kuvaamaan kukkia ja sen jälkeen ajettiin alas vuorilta, takas Glandiin. Kotona ehin laittaa kuvat koneelle, niin Constanze tuli kysymään lähtisinkö hänen kans ulos kuunteleen jotain bändiä. Nyt on nämä isot festarit jokapuolella Geneven ja Lausannen välillä ja täälä Glandissaki on lava, joka on ihan melkeen meijän parvekkeen alapuolella. Lähettiin käymään kuuntelemassa ja sielä oli joku pappabändi, joka soitti kaikkia Toton ja muitte legendojen biisejä. Ei oo lämpötilassa kehumista tääläkään, torstain +35 on vaihtunu +16 ja se tuntu jäätävältä. Muutamilla oli toppatakit päällä! Huomiselle on kuitenki luvattu lämpimämpää.

½ 10 maissa lähettiin Con kans hakeen Debbie sieltä Malloryn luota. Sain päivällä seurata varsin tutun tuntosta perhedraamaa: Debbie ois halunnu jäähä Malloryn luo yöks, mutta Constanze ei antanu lupaa. Ei meillä kotona enää moista draamaa tarvi käyä, mutta joskus on taistelu yhtä dramaattisesti.. Haettiin siis tyttö kotiin ja paluumatka vähä venähti: jäätiin Nyoniin juhlimaan festivaaleja. Tunnelma oli mitä riehakkain ja hyvänkuulosia esiintyjiä oli joka kulmalla! Tultin vasta tuossa puolen yön jälkeen.

Muut kattoo tuola Titanicia. Mua väsyttää aivan armottomasti ja huomiselle on melkeen yhtä tiivis ohjelma ku tänään oli. Ei olla syöty tänään ees yhtään oikeeta ruokaa, vaan leipiä ja suklaata millon sattuu! Saa nähä mitä huomena nähään ja koetaan, tänään ainaki oli aivan mahtava päivä. Pääsin jopa näkemään Nyonin illalla ku satamassa on valot ja kaikki järven toisella puolella olevat kaupunkien valot näkyy. Oli kaunista, niin kaunista!

Hyvää yötä, huomisiin!
-emmi