keskiaikaa ja nykyaikaa

Eilen oli siis keskiaika teemana. Illalla soiteltiin iidan kans nettipuhelimen kautta ja täytyy sanoa, että vaikka keskaika oli kovin mielenkiintosta ja linnaneidon elämä kiehtoo, nii kyllä tämä nykyaika vaan on mukavaa ;)

aamulla startattiin heti ku mahollista, eli 11 jälkeen. Ajeltiin La Sarraziin joka on Lausannen kulmilla. Sadepilvet näytti uhkaavilta, mutta ei onneks saatu koko päivänä vettä niskaan. La Sarrazissa oli kuulemma jo perinteikkään Middle Age -festivaalit, jotka pidetään keskiaikasen linnan puutarhassa. Sielä oli kojua ja telttaa vähän jokapuolella ja ihanasti panostettu kaikkeen, oli oikeen keskiaikanen tunnelma! Sieltä sai lainata keskiaikasia vaatteitaki ja ku Cèsar tuli kolttu niskassa hakemaan mua ja Debbietä pukemaan ne päälle oltiin iha että no älä unta nää! Ei siinä sitte paljo tarjottu vaihtoehtoja ja niimpä oltiin kohta kaikki hamosissa, essuissa, viitoissa ja hilkoissa. Naurettiin kippurassa toisillemme!


Tässä kuvassa Constanze, Cèsar ja Ralph. Naurattaa vieläki...
Saatiin kokeilla monenlaisia juttuja miekkailusta irlantilaisen villakoiran silittelyyn. Se koira oli valtava!
Päästiin myös opastetulle kierrokselle linnaan ja se oli upeeta nähtävää. Se oli yksityislinna ja niin täynnä kaikkea ihanaa... Unelmoin, että oisin eläny 1000 vuotta sitte. Se oli niin iso ja täynnä huoneita, että sinne ois voinu eksyä! Ois rentoa ko ei löytäis äitiä kotoa ko on niin iso talo.
Tässä kuva linnasta ulkoupuolelta:

4 maissa lähettiin ajeleen takas kohti Glandia. Käytiin vielä Nyonissa Signal-ostarilla ruokakaupassa ja mää koitin pikasesti ettiä bikinejä, huonoin tuloksin. Oon päättäny ostaa nyt kunnolliset enkä mitään naruja... Äiti, sun kans en ala rajoja vertaileen! Se on häviö jo nyt, voin kertoa... Sulla 2 päivää Kallan kallioilla vastaa mun koko kesää täälä ja silti sää voitat. Reilua?
Illalla ei sitte tehty kummosia, katottiin American Talentin nauhotuksia, syötiin kesäkakkua ja illallista.

Kiitos nykyajan, sain ekaa kertaa kolmeen viikkoon kuulla ihanan Iida-ystävän ääntä. Sehän tuntu vallan hassulta ja suomen puhuminenki meinas takerella. En tiiä johtuko siitä, että täälä ei sitä tuu puhuttua vai siitä että oltiin niin innoissaan ku saatiin puhua... Cèsar ja Constanze kuunteli ihan ihmeissään, että miten meillä voi olla niin hauskaa. Voi, olipa se kyllä ihanaa jutella. Nään joka yö unta, että oon lähössä kotiin vaikka en mää nyt ees oo halukas! Viime yönä pakkasin koruja ja vaatteita ja olin ihan tuskassa ku oli niin paljo tavaraa. Mulla ei oo mitään ideaa miten saan sitte joskus kaikki mun tavarat kotiin täältä... Saa nähä.

Tänään ollaan sitte lähössä Geneveen johonki ulkoilma konserttiin. Tai sielä on kuulemma monia eri esiintyjiä. Ensin oli tarkotus lähtä Nyonista veneellä järven toiselle puolelle johonki ranskalaiseen keskiaikaseen kylään, mutta mulle jäi epäselväks miksi se peruuntu. Deb heittäyty hankalaks eikä halua tehä meijän muitten kans tänään mitään vaan lähti jonku kaverinsa luo. Mullaki meinaa alkaa kypsyttään tämä 24/7 perhe-elämä jo... Kylläkait se tästä taas, mutta kavereita ois kiva nähä.

Lepposaa sunnuntaita, sielä vissiin ilmojen puolesta kelpaa. Hyvä niin!
-emmi